Envitecpolis on toiminut Välitä viljelijästä-verkoston kumppanina jo vuodesta 2019 lähtien. Välitä viljelijästä-hanke on MELA:n eli maatalousyrittäjien eläkelaitoksen hallinnoima projekti.
Pirkanmaalainen Hannu Aspila on hyödyntäntyt Envitecpoliksen talouspalveluita jo vuosien ajan ja hän tuttu myös Välitä viljelijästä-verkoston työntekijä Maija Pispalle.
-Hannu kertoi minulle, että hän on tilannut tuotantosuunnan muutoksen suunnittelua varten laskelmia Envitecpolikselta ja niitä oli tarkoitus käydä yhdessä läpi Teams-neuvottelussa. Kysyin Hannulta, että saanko tulla mukaan Teamsiin, koska ajattelin, että saatan osata tuoda keskusteluun näkökulmia, joita siihen ei muuten ehkä tulisi. Olin tuntenut Hannun perheen käytännössä koko sen ajan, minkä he olivat tilaa pitäneet ja osasin tuoda keskusteluun tärkeitä näkökulmia, kertaa Maija.
Hannu Aspila kertoo saaneensa apua erityisesti Envitecpoliksen Maatilan Voitto-palvelun laskelmien kautta tuotantosuunnan muutoksen toteutukseen. Maitotilan pyörittämisen kustannukset olivat kovat ja syntyi ajatus hiehonkasvatuksesta.
-Envitecpoliksen laskelmista oli suuri apu ja ne olivat hyvänä tukena ja selkänojana tuotantosuunnan muutoksen toteutuksessa. Olin jo aikaisemmin tehnyt laskelmia Envitecpoliksen kanssa, joten aikaisemmat laskelmat olivat pohjana ja niidenkin perusteella hiehon kasvatus näytti paremmalta kuin lypsykarjan kanssa jatkaminen, kertoo Hannu Aspila.
Välitä viljelijästä-verkoston työntekijä Maija Pispa vahvistaa Hannun kertomaa.
-Tilalla saatiin tuotantosuunnan muutos toteutettua Hannun kertoman mukaisesti ja he vaikuttavat tyytyväisiltä ratkaisuunsa. Minun roolini oli tuoda muutoksen suunnitteluun jaksamisen näkökulma. Se, miten perhe-elämän ja yrittämisen yhteensovittaminen sujuisi mahdollisimman jouhevasti, perustelee Maija Välitä viljelijästä-verkoston merkitystä maatalousyrittäjän työkyvyn ylläpitämisessä.
Myös Envitecpoliksen johtavalla asiantuntija Toni Leinosella on samansuuntaisia ajatuksia:
-Tilan kanssa oli tehty Maatilan Voitto -laskentaa jo useamman vuoden ajan, joten tilalla oli hyvin tiedossa tilan kustannusrakenteen kehitys auki purettuna. Päivittämällä laskenta vuosittain saadaan hyvä trendi tilan kustannus- ja kannattavuusrakenteen kehityksestä. Sen pohjalta on helpompi lähteä suunnittelemaan mahdollisia muutoksia tilan toimintaan ja tehdä päätöksiä rauhallisemmin mielin, niin kuin tässäkin tapauksessa, avaa asiaa Leinonen.
Yhteistyöllä saatu onnistumisia aikaan
Maija Pispa kertoo yhteistyön sujuneen hienosti. Erityisesti hän piti siitä, että laskelmien pohjaksi oli otettu tilan omat aidot tunnusluvut, eikä mitään taulukkoarvoja.
-Envitecpoliksen asiantuntijoilla oli erittäin hyviä kysymyksiä ja näkökulmia ja selkeästi aito halu saada tilaa aidosti hyödyttävät laskelmat aikaan. He osasivat myös heti vastata kysymyksiin, miten erilaiset muutokset suunnitelmaan vaikuttaisivat lopputulokseen. Tästä näki, että asiaan oli perehdytty oikeasti huolella ja tiedettiin, mistä puhuttiin. Ei myöskään juututtu alkuperäiseen suunnitelmaan, vaan perustellut muutosehdotukset otettiin innostuneesti vastaan. Minulle syntyi kuva, että asian äärellä oltiin aidosta mielenkiinnosta ja yhteistyöhalusta, kiittelee Maija Envitecpolista.
Hannu Aspilan mukaan laskelmat tukivat tuotantosuunnan muutosta, koska Envitecpolis pystyi osoittamaan tarkasti missä suurimmat kulut muodostuivat ja tämä oli erona muihin laskelmiin. Maatilan Voiton avulla tuotantosuunnan muutos maidontuotannosta hiehonkasvatukseen saatiin paperille kokonaisuudessaan kaikkine kuluineen ja menoineen.
-Systeemitason laskennassa otettiin kaikki kulut ja tuotot huomioon, eli se mitä navetan seinien sisällä tapahtui ja kaikki peltopuolen kulut ja tuotot, toteaa Aspila.
Asiakaspalautteen perusteella kiitosta Envitecpolikselle
Hannu Aspila on valmis suosittelemaan Maatilan Voitto-laskentaa myös muille maatalousyrittäjille:
-Ilman muuta suosittelen. Se on kokonaisvaltainen laskenta ja siinä otetaan koko tuotantoketjun rakenne auki ja katsotaan missä on aukkoja ja sen tuloksena voi paljastua yllättävän suuriakin rahareikiä, jotka kertaantuu huomaamattaan päivittäin, kertoo Hannu.
Tilan omat luvut ovat kaiken lähtökohta Envitecpoliksen laskennassa.
-Kuka tekee, mitä tekee, miten tekee, millä tekee? Mistä kustannukset todella aiheutuvat ja miten niihin pystyisi vaikuttamaan? Se vaatii hiukan enemmän asiaan vihkiytymistä niin meiltä kuin viljelijältä. Mutta lopputuloksena molemmat saavat paremman käsityksen siitä, että missä tilalla todellisuudessa mennään ja miten tilaa kannattaisi jatkossa kehittää, kertoo Toni Leinonen toimintatavasta.
Onnistunut kokemus kehittää yhteistyötä tulevaisuudessa
Välitä viljelijästä-verkoston kanssa yhteistyön jatkumiselle on perusteet.
-”Rakkaudesta lajiin” kuvaa hyvin sitä ajattelutapaa, jolla tässäkin tapauksessa tilaa pyrittiin yhdessä auttamaan. Maijasta ja Välitä viljelijästä -projektista on tullut meille hyvä kumppani verkostoomme. Aiomme tarjota tätä yhteistyötä vaihtoehdoksi meidän asiakkaillemme myös jatkossa matalalla kynnyksellä, painottaa Toni Leinonen.
-Uskoisin, että jatkossa on helpompi olla yhteydessä molemmin puolin, kun on kokemus onnistuneesta yhteistyöstä ja siitä, että kommunikointi sujuu. On hienoa saada omaankin yhteistyökumppanilistaan uusia huippuasiantuntijoita. Mitä enemmän on valinnanvaraa, sen helpompi on löytää asiantuntija omien asiakkaiden eri tyyppisiin tarpeisiin. Envitecpoliksen kanssa tulee varmasti olemaan myös jatkossa hyvää yhteistyötä, kertoo Maija.
Envitecpoliksen johtava asiantuntija Toni Leinonen korostaa kumppanuuden merkitystä:
-Maijan rooli oli erittäin tärkeä. Hän osasi sanoittaa ja purkaa tilan tilannetta. Tämä auttoi meitä kaikkia tulkitsemaan tilan laskelmia yhdessä, päättää Toni Leinonen.
Välitä viljelijästä - verkoston tekemän yhteistyön tavoitteena on maatalousyrittäjien työkyvyn ylläpitäminen ja edistäminen sekä työkyvyttömyysriskien mahdollisimman varhainen havaitseminen. Envitecpoliksen työntekijät kohtaavat työssään viljelijöitä päivittäin, minkä vuoksi he voivatkin olla ensimmäinen taho, joka havaitsee viljelijän avuntarpeen.
Envitecpolis haluaa kantaa osansa myös sosiaalisesta vastuusta, eli viljelijöiden hyvinvoinnista ja työkyvyn ylläpitämisestä. Maatalouden toimintaympäristössä puhumme tietenkin myös eläinten hyvinvoinnista.