Kiertotalous puhuttaa elintarvikealalla. Perinteisesti on totuttu miettimään, mihin sivuvirrat voidaan hyödyntää ja kokonaisuutta voidaan tarkastella elinkaaritarkastelun ja sivuvirtojen kautta.
Senja Arffman on Envitecpolis Oy:n ympäristölinjan johtava asiantuntija, ja hän on työskennellyt ruoan ja elintarvikkeiden parissa koko työelämänsä.
-Kun ajatellaan elintarviketeollisuuden tuotteita ja tuotantoa, niin aina syntyy sivuvirtoja; ruokaperäisiä ja raaka-aineista johtuvia sivuvirtoja. Ensisijainen vaihtoehto on aina, että hukkaa ja hävikkiä syntyisi mahdollisimman vähän. Koska sitä kuitenkin aina syntyy, niin mitä paremmin se pystytään hyödyntämään ja sille löydetään käyttöä, niin sitä parempi, kertoo Senja.
Senja haluaa painottaa vastuullisuuden roolia.
-Sivuvirtojen hyödyntämistä on tarkasteltu tähän asti usein kaupallisista lähtökohdista. Vastuullisuus on tuonut siihen vielä syvyyttä lisää. Jätehierarkian mukainen ajatus on vahvistunut entisestään. Viimeisenä vaihtoehtona on loppukäsittely niin, että materiaalit tai raaka-aineet eivät ole enää hyödynnettävissä. Pitkälti noudatetaan periaatetta, että kaikki mikä vaan suinkin on hyödynnettävissä, niin hyödynnetään. Materiaalit eivät päädy jätteeksi tai poltettavaksi, vaan arvokkaat raaka-aineet käytetään hyödyksi, Senja painottaa.
Senjan vahvinta osaamisaluetta on koko ruokaketjun tuntemus alkutuotannosta pakkausmerkintöihin. Työssään hän auttaa ruokaketjun asiakkaita monipuolisesti erilaisissa vastuullisuuslaskennan, -raportoinnin ja -viestinnän tarpeissa.
-Omasta vastuullisuustyöstä ja asiakkaidemme tarpeissa datan, numeroiden ja aitojen tekojen kautta kertomisen merkitys on koko ajan vahvistunut. Tämä osaltaan on edistänyt ratkaisuhakuista toimintaa, eli mietitään aidosti ja lähdetään myös toteuttamaan ratkaisuja, joilla ympäristövaikutukset pienenevät ja raaka-aineet saadaan hyödynnettyä mahdollisimman hyvin. Ehkä myös seurataan toisella tavalla, vähän eri näkökulmasta vaikkapa sitten jätteen muodostusta tai sivuvirtojen kierrätysastetta, avaa Senja.
Esimerkiksi muovin käytön vähentämistä ohjaava direktiivi on Senjan käsityksen mukaan selkeästi vaikuttanut siihen, että etsitään vaihtoehtoisia pakkausmateriaaleja ja -menetelmiä, niin että muovinkäyttöä pystytään vähentämään tai luopumaan siitä kokonaan.
-Elinkaarellisesti vaikuttavuuden kannalta elintarviketeollisuudessa lähtökohtaisesti merkittävimmät ympäristövaikutukset ovat alkutuotannossa. Tähdennän vielä, että mitä paremmin pystytään hyödyntämään raaka-aine päätuotteissa tai sitten sivuvirtojen kautta, niin sitä parempi se on ympäristön ja kokonaisvaikutusten kannalta. Ja sitä paremmin se palvelee myös ajatusta kiertotaloudesta sekä vastuullisesta ja resurssiviisaasta toiminasta, painottaa Senja.
Senjan mukaan ruoka koskettaa meitä kaikkia.
-Perinteisesti kiertotalous on toteutunut ruokaketjussa, vaikka ketju olisi vain yksi ihminen, joka saa saalista metsästä. Kun mietimme ihmisen elämää ”ennen vanhaan” omavaraisuuden aikana, niin kaikki sivuvirrat on hyödynnetty. Tätä toimintatapaa on viety teolliseen mittakaavaan sitä mukaa kuin ruoantuotannosta on tullut teollisempaa toimintaa. Ruoan osalta ajatus sivuvirtojen minimoimisesta ei ole hävinnyt missään vaiheessa, päättää Senja.
Komentari