Euroopan uuden kestävyysraportointidirektiivin mukainen raportointi on astunut voimaan vuoden vaihteessa ja alkaa vuoden 2024 tietojen osalta kaikista suurimmissa yrityksissä keväällä 2025. Raportointivelvoitteet tulevat kiristymään talous- ja ympäristöraportoinnin osalta myös pienemmissä yrityksissä ja valuvat kaikkialle arvoketjuun.
-Voidaan sanoa, että vastuullisuus on jo osa ruokaketjun yritysten perusliiketoimintaa ja asiaan on reagoitava, painottaa johtava asiantuntija Senja Arffman.
Aikaisemmin vastuullisuustyö oli pitkälti yrityksille oma valinta, nyt se on osa arkea. Myös rahoittajan vaateet ovat kasvaneet ja pankin kautta tuleva taksonomia tulee lisäämään entisestään tarvetta lasketulle ja dokumentoidulle tiedolle oman toiminnan ympäristövaikutuksista.
-Vaateet kasvavat ja terminologia voi tuntua vaikeilta. Jos ei tiedä miten edetä, ei kannata jäädä asian kanssa yksin. Meihin voi ottaa yhteyttä niin pysähdytään teidän tarpeiden äärelle, mietitään, mikä voisi olla hyvä tapa edetä ja tämähän ei sido teitä vielä mihinkään, lupaa Senja.
Jokaisen asiakkaan kanssa mietimme, mitä tarvitaan ja mikä on se ajuri, jonka vuoksi asioita lähdetään viemään eteenpäin. Tämä ajuri määrittää myös toteutusta.
- Osa tarvitsee vastuullisuusraportointia, osa ympäristöjärjestelmän. Osalle yrityksiä voi riittää oman tuotantolaitoksen päästöjen laskenta, osa haluaa yrityksen kokonaispäästöt, osa tuotekohtaisen laskelman. Yhdessä löydämme sopivan ratkaisumallin kunkin yrityksen erilaisiin tarpeisiin, vakuuttaa Senja Arffman.
Aitoa yrityskohtaista tietoa vastuullisuudesta
Vastuullisuusraportointia koskevat vaateet ovat kiristyneet ja tulevat kiristymään edelleen ja valuvat samalla alaspäin pörssiyhtiöistä pienempiin yrityksiin ja koko arvoketjuun. Kaupat ja keskusliikkeet asettavat vaateita tavarantoimittajilleen. Myös vientielintarvikkeiden osalta asiakkaiden vaatimustaso vastuullisuuden ja ympäristövaikutusten todentamisesta on korkea.
- Enää ei pidetä riittävänä sitä, että kerrotaan päästöjen kumoamisesta eli kompensaatiosta tai hiilineutraalisuudesta; nyt kauppa, rahoittajat ja kuluttajat vaativat todennettua tietoa ja konkreettisia tekoja ympäristövastuullisuuden eteen, kertoo johtava asiantuntija Senja Arffman.
Moni yritys on jo ottanut askeleita selvittäen yksittäisten tuotteiden tai alkutuottajiensa hiilijalanjälkiä. Osa on halunnut lähteä liikkeelle laajemmin selvittäen kaikkien tuottajiensa tai koko tuotantonsa päästöt. Hiililaskennan rinnalla tehdään myös muita ympäristötarkasteluja, kuten biodiversiteettia.
-Lisäksi ympäristötarkastelujen rinnalle on noussut muita vastuullisuuteen liittyviä tarpeita entistä voimakkaammin, kuten vastuullisuusraportointia, ympäristösuunnitelmia ja ympäristöjärjestelmän rakentamisia, kertoo Senja.
Kun nyt ollaan tilanteessa, jossa välttämättä pelkkä hiililaskenta ei riitä, vaan tarvitaan laajempaa ja kokonaisvaltaisempaa vastuullisuustarkastelua ja -viestintää, auttaa Senja mielellään ja haluaa myös rauhoitella, jos tuntuu, että yrityksessä ollaan myöhässä.
– Osa ei ole lähtenyt liikkeelle lainkaan, kun painetta toimenpiteille ei ole ollut. Nyt paineet ostajien – niin teollisten, kuntien, kauppojen kuin kuluttajienkin – puolelta kuitenkin kasvavat. Halutaan laskettua tietoa ja näkemys tulevista toimenpiteistä päästöjen tai muiden vastuullisuuden osa-alueiden hallintaan tai pienentämiseksi, Senja nostaa esille.
– Jokaisen asiakkaan kohdalla mietimme heille parhaiten sopivat ratkaisut, niin heidän tavoitteidensa, toimintansa kuin budjettinsakin kannalta. Näin asiakkaamme saavat kaipaamaansa tietoa juuri heille sopivalla tavalla. Mitkä tahansa sinun yrityksen tarpeet ovat, niin me pystymme auttamaan, istutaan alas ja lähdetään yhdessä miettimään, päättää Senja