MTK ja SOK, tiedote.
Vertailussa lapsiperheiden ja iäkkäiden ruokakasseista syntyi päästöjä eniten suhteessa ravintoaineiden saantiin – mutta eri syistä. Tuore selvitys vertailee suomalaisten ostamien ruokakassien ravintosisältöä ja hiilipäästöjä: mitä monipuolisempi ruokakassi, sitä varmemmin se on myös ravitsemuksellisesti rikkaampi ja ympäristön kannalta fiksumpi. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK tilasi selvityksen ympäristölaskentaan erikoistuneelta Envitecpolis Oy:lta. Ruokakassit pohjautuvat S-ryhmän ostodataan.
”Ravitsemuksesta ja ruoan hiilipäästöistä puhutaan paljon erikseen, mutta niitä tulisi tarkastella myös yhdessä. Mitä monipuolisemmin ruokakassissa on elintarvikkeita, sitä paremmin saa erilaisia ravintoaineita ja sitä vähemmän ostoksissa korostuvat yksittäisen tuotteen hiilipäästöt”, kertoo selvityksen tehnyt Senja Arffman, laillistettu ravitsemusterapeutti ja hiililaskennan johtava asiantuntija Envitecpolisilta.
Selvityksessä laskettiin ruokakasseille ravintoaineiden määrät, hiilipäästöt sekä nämä molemmat huomioiva vertailuluku eli CO2-ravintoainetiheysindeksi. Neljä ruokakassia muodostettiin esimerkinomaisesti kunkin kotitalousryhmän suosimista tuotteista S-ryhmän ostodatan painotusten mukaan. Valikoidut kotitalousryhmät olivat: 34-vuotias isossa kaupungissa asuva sinkku tai pariskunta, lapsiperheellisten ruokakassi koko Suomen alueelta, 35–64-vuotiaiden taajama-alueella asuva pientalous sekä maaseudulla asuva yli 64-vuotiaiden pientalous. Yksi kasseista laadittiin suomalaisten ravitsemussuositusten pohjalta suositeltavia ruokavalintoja käyttäen. Kassi muodostettiin sekaruokavalion mukaan. Kassin sisältöä ei arvioitu suositusten mukaiseksi ravintoainetasolla.
Ravitsemussuositusten mukainen kassi pärjäsi vertailussa parhaiten
Ravitsemussuositusten mukainen sekasyöjän ruokakassi pärjäsi ravintoaineiden ja hiilipäästöjen vertailun kannalta parhaiten. Tässä kassissa ostoslista on monipuolisin: kasviksia, hedelmiä, marjoja, täysjyvätuotteita ja erilaisia proteiininlähteitä. Mukaan mahtuu myös herkuttelutuotteita. Suositusten mukaista ostoskassia ei ole kuitenkaan optimoitu ravintoaineiden saantia tarkastelemalla.
Kaikissa muissa kuin ravitsemussuositusten mukaisessa ruokakassissa erilaisten ravintoaineiden saanti jäi suositusta alhaisemmaksi.
Alle 34-vuotiaiden kaupunkilaisten ostojen pohjata tehdyn kassin CO2-ravintoainetiheysindeksi ylti melkein tasoihin suositusten mukaisten kassin kanssa. Tässä kassissa on myös muita ryhmiä monipuolisemmin hedelmä- ja vihannesosaston tuotteita. Proteiininlähteet olivat kasviproteiinit, kala ja kananmunat.
Lapsiperheiden ja iäkkäiden ruokakasseista syntyi päästöjä eniten suhteessa ravitsemukseen
Erityisesti maaseudulla asuvien ikäihmisten ostosten pohjalta laadittu ruokakassi jäi ravitsemuksellisesti muita heikommaksi. Iäkkäiden kassissa korostuivat ravitsemuksellisesti hyvät ja hiilipäästöiltään pihit tuotteet, kuten juurekset, peruna ja kala. Kasvisten ja hedelmien osuus oli kuitenkin määrällisesti muita vähäisempi ja yksipuolisempi, ravintoarvoltaan heikomman riisin määrä suurempi ja eläinperäisten proteiininlähteiden osuus merkittävä.
Lapsiperheiden ruokakassissa korostuvat maitotaloustuotteet ja eläinperäiset proteiininlähteet, mikä nostaa ravintoaineiden saantia, mutta samalla myös hiilipäästöjen osuutta. Viljojen, kasvisten, hedelmien ja marjojen osuus oli tässä ruokakassissa puolestaan yksipuolisempi.
Herkuttelutuotteilla yllättävän iso rooli: nostavat päästöjä, mutta heikentävät ravitsemusarvoja
Kun hiilipäästöt suhteutetaan ravintoaineiden saantiin, herkuttelutuotteiden – makeisten, virvoitusjuomien ja mietojen alkoholijuomien – osuus korostuu. Tämä näkyy kaikissa ruokakasseissa niin lapsiperheillä kuin kaiken ikäisillä pientalouksillakin. Sattumia ja herkkuja mahtuu myös suositusten mukaiseen ruokavalioon, mutta vertailuun nostetuissa ruokakasseissa niiden osuus suurempi.
”Ravintoaineiltaan monipuolisen ja ympäristön kannalta vastuullisen aterian ja ruokakassin voi koostaa monin eri tavoin. Kun hiilipäästöjä ja ravitsemussisältöä tarkastellaan yhdessä erot eli elintarvikkeiden välillä tasoittuvat. MTK haluaa vähentää vastakkainasettelua, kannustaa kuluttajia valitsemaan laadukkaita ja turvallisia kotimaisia tuotteita ja edistää sallivaa ja monipuolista ruokakeskustelua”, sanoo MTK:n ruokamarkkina-asiantuntija Heidi Siivonen.
”Ruoka- ja ilmastokeskustelussa korostuu toisinaan ääripäät, mikä voi saada kuluttajankin ymmälleen. Kuluttajat haluavat tehdä fiksuja valintoja itselleen ja ympäristölle. Ruokaketjun eri toimijoilla on yhdessä hieno mahdollisuus tehdä tämä kuluttajien arjessa vieläkin helpommaksi”, sanoo päivittäistavarakaupan johtaja Sampo Päällysaho S-ryhmästä.
Tarkemmat tiedot selvityksen toteuttamistavasta sekä hiilipäästöjen ja ravitsemusarvojen laskennasta tausta-aineistossa osoitteessa
Lisätietoja:
Senja Arffman, johtava asiantuntija, hiililaskenta, Envitecpolis Oy,
puh. 050 353 1818, senja.arffman(at)envitecpolis.fi
Heidi Siivonen, ruokamarkkina-asiantuntija, MTK,
puh. 040 568 8802, heidi.siivonen(at)mtk.fi
Sampo Päällysaho, päivittäistavarakaupan johtaja, S-ryhmä,
puh. 010 768 0665, sampo.paallysaho(at)sok.fi