Huoltovarmuus rakennetaan arjessa – biokaasu ja kiertotalous maatilan tukipilareina
- Piia Kattelus-Kilpeläinen
- 8 minuuttia sitten
- 2 min käytetty lukemiseen
Suomen huoltovarmuudesta puhutaan usein kriisien kautta. Todellisuudessa se rakentuu arjen ratkaisuista, paikallisesta omavaraisuudesta ja kyvystä hyödyntää resursseja viisaasti. Maanviljelijä ja maaseutuyrittäjä Ilpo Wennström on konkreettinen esimerkki siitä, miten huoltovarmuutta voidaan vahvistaa käytännön teoilla – jo nyt, ei vasta poikkeusoloissa.
Omavaraisuus on tietoista valintaa
Wennströmin tilalla huoltovarmuus ei ole erillinen projekti, vaan osa koko toiminnan perusajattelua. Tavoitteena on ollut lisätä omavaraisuutta mahdollisimman pitkälle.
Tilalla toimii tällä hetkellä kaksi biokaasulaitosta. Niiden avulla tuotetaan energiaa, joka kattaa sähkön ja lämmön tarpeen sekä mahdollistaa koneiden käyttämisen omalla polttoaineella. Tilalla on myös oma tankkausasema, jotta biokaasua voidaan hyödyntää suoraan arjen työssä.
– Meidän täytyy pystyä olemaan yhä omavaraisempia. Sähkö, lämpö, energia ja lannoitteet – kaikki nämä liittyvät samaan kokonaisuuteen, Wennström toteaa.
Kiertotalous ei ole vain ympäristöteko
Biokaasu ja ravinteiden kierrätys mielletään usein ensisijaisesti ympäristöystävällisiksi ratkaisuiksi. Wennströmin mukaan näkökulma on kuitenkin paljon laajempi.
– Kiertotaloudesta puhutaan usein “vihreinä ajatuksina”, ja ne ovat hyviä. Mutta yhtä tärkeä puoli on huoltovarmuus, aluetaloudellisuus ja kriisiaikojen varautuminen.
Kun ravinteet, energia ja polttoaine tuotetaan paikallisesti, riippuvuus ulkopuolisista toimitusketjuista vähenee. Tämä korostuu erityisesti häiriötilanteissa, joissa esimerkiksi sähkönjakelu tai logistiikka ei toimi normaalisti, muistuttaa Wennström.
Toimintakyky myös häiriötilanteissa
Wennström viittaa Kaustisen seutukunnan tekemään selvitykseen, jossa on tarkasteltu alueen toimintakykyä häiriötilanteissa Huoltovarmuuskeskuksen tarpeisiin.
Jos sähköverkko kaatuisi laajasti, ongelmat eivät rajoittuisi pelkästään valojen sammumiseen. Myös vedenjakelu ja liikkuminen voisivat vaarantua. Tällöin paikallisesti tuotettu energia ja polttoaine ovat ratkaisevassa roolissa.
– Me pystymme pyörittämään toimintaa myös silloin. Biokaasu mahdollistaa sen, että koneet liikkuvat ja tuotanto jatkuu, toteaa lypsykarjatilaa yhdessä puolisonsa Tiinan sekä muun perheen kanssa pyörittävä Wennström.
Huoltovarmuutta tehdään myös kodeissa
Huoltovarmuus ei ole vain maatilojen tai energia-alan toimijoiden asia. Wennström muistuttaa, että myös kuluttajilla on oma tärkeä roolinsa.
Kotitalouksien biojätteiden lajittelu on konkreettinen esimerkki teosta, joka tukee paikallista energiantuotantoa. Yhä useammin biojätteitä keräävät ajoneuvot kulkevat biokaasulla, ja jäte päätyy takaisin energiaksi alueelle.
– Kuluttaja voi tavallaan tuottaa syötteitä biokaasulaitoksiin. Kun näkee jäteauton ajavan, voi ajatella, että “tuossa se ajaa meidän jätteellä”, Wennström kuvaa.
Tämä luo myös yhteisöllisyyttä: ymmärrystä siitä, että omilla arjen valinnoilla on merkitystä koko alueen toimivuudelle.
Huoltovarmuus ei ole monimutkaista – mutta se vaatii päätöksiä
Wennströmin viesti on selkeä: huoltovarmuuden parantaminen ei vaadi ylivoimaisia ratkaisuja, vaan ennen kaikkea asennemuutosta ja pitkäjänteisiä valintoja.
– Jokainen pystyy tekemään osansa. Näihin asioihin pitäisi panostaa enemmän – ei vain kriisien varalta, vaan siksi, että ne tekevät järjestelmästä vahvemman myös normaalioloissa, päättää Wennström.
