Maatilan hiililaskenta työkaluksi hiilipäästöjen vähentämiseen

5.04.2019

Mistä maatalouden ympärillä puhutaan? Hiilestä. Maanviljelyn merkitys hiilipäästöille – paljonko niitä ruoan alkutuotannossa syntyy, mitä niille voidaan tehdä ja mitä voidaan saavuttaa? Voiko maatalous olla hiilineutraalia tai jopa hiilinegatiivista ja miten? Ja miten tätä kaikkea voitaisiin laskea numeroiksi?


Vaalien alla keskustelu Suomessa maatalouden hiilipäästöistä on vain kiihtynyt, mutta Suomi ei ole tässä yksin. Elintarviketeollisuudessa on havaittu, että ympäristöarvoilla on suurempi merkitys kuluttajien ostopäätöksissä ja hiilipäästöjen vähentäminen ja tavoitteen asettaminen hiilineutraaliuteen on kansainvälisillä elintarvikeyrityksillä enemmän sääntö kuin poikkeus.


Kun lupaus on julkisesti annettu, on viimeistään aika miettiä kuinka tavoitteeseen päästään. Tässä kohdassa katseet ovat kääntyneet alkutuotantoon. Suuri osa elintarvikkeiden hiilipäästöistä syntyy maatilalla, joten siellä on suuri mahdollisuus päästöjen vähentämiseen. Lisäksi maaperän hiilensidonta voi olla mahdollisuus jopa hiilinegatiivisuuteen.


Ollessani mukana kansainvälisessä hiilikonferenssissa keskustelu pyöri pitkälti maaperän hiilensidonnan ympärillä. Kaikki tietävät, että sillä on merkitystä maatilan hiilitaseeseen, mutta yhteisymmärrystä sen huomioimiseen hiililaskennassa ei ole. Yritykset toivovat, että se saataisiin mukaan laskentaan edes jotenkin. Tarkentaen laskentaa tiedon syventyessä. Tutkijat tuovat esiin, että maaperän hiilensidonta vaihtelee erittäin paljon jopa saman peltolohkon sisällä ja maan eri syvyyksissä. Vielä tietoa ei ole riittävästi yleistettävän laskentamenetelmän tekemiseen.


Mutta mitä tämä tarkoittaa käytännössä?


Onko parempi jättää huomiotta kokonaan vai ottaa se mukaan laskentaan vaikkapa varovaisuuskertoimilla? Kun hiililaskentaa tehdään maatiloille, olisiko viljelijälle motivoivaa nähdä tuloksissa myös ne hiilensidontaa edistävät toimet, joita hän on tehnyt pelloillaan? Jos laskenta huomioisi maaperän hiilensidonnan olisiko helpompi tuoda esille, mitä toimintatapamuutoksilla on mahdollista saada aikaan? Vai onko vaarana, että liian optimistinen maaperän hiilensidonnan huomioiminen tuudittaa liikaan optimistisuuteen?


Tehdessämme maatiloille hiililaskentaa on maaperän hiilensidonta ja pellonkäyttötoimenpiteet ensimmäisiä, mitä asiakkaamme nostavat esille. He kertovat, mitä ovat jo tehneet ja mitä on suunnitelmissa. Vaikka näitä toimenpiteitä ei vielä voidakaan huomioida laskennassa, kannustamme niitä tekemään. Maaperän hiilensidonta tulee tulevaisuudessa osaksi hiililaskentaa. Tällöin maatilalla on jo tehty hiilensidontaa edistäviä toimenpiteitä ja ne saadaan heti näkyviin laskennan tuloksissa.


Suomessa ollaan askel edellä


Ei ole höpöpuheita, että Suomessa ollaan maanviljelyn hiilipäästöjen osalta monessa asiassa edellä muuta maailmaa. Ajatuksia vaihtaessa ja suomalaisista käytänteistä kertoessa moni yllättyi meille arkipäiväisistä asioista – tiloilla on peltopinta-ala lannan levitykseen, soija ei kuulu suomalaisen eläimen ruokavalioon, suosimme lähellä kasvatettua rehua ja lannoitteiden käyttö on suunnitelmallista ja hillittyä. Meillä kastelu ei myöskään ole nostamassa maanviljelyn hiilijalanjälkeä – ainakaan vielä.


Keskeisimpänä näkökulmana päivien aikana esiin nousi se, että hiilipäästöjen vähentäminen maatilalla vaatii aitoa yhteistyötä viljelijöiden kanssa. Kuten eräs osallistuja sanoi ”don’t talk to farmer, talk with farmer” – älä puhu viljelijälle, puhu viljelijän kanssa. Mikään toimenpide-ehdotus ei kanna, jos viljelijä ei siihen sitoudu. Sitoutuminen onnistuu parhaiten kääntämällä muutos euroiksi. Viljelijän pitää myös elää maanviljelyllä, ei ainoastaan toimia hiilipäästöjen vähentäjänä. Onneksi hän voi tehdä molemmat. Useimmat hiiltäsitovat tai hiilipäästöjä vähentävät toimet ovat myös taloudellisesti kantavia – tarjoten paremman ja varmemman sadon, vähemmän konetunteja, paremmin hyödynnettyjä ravinteita. Kun asia on laskettu auki maatilan omilla tiedoilla ja toimintatavoilla, on siihen on viljelijän helppo tarttua.


Lue lisää Maatilan hiililaskennasta


Senja Arffman johtaa Envitecpolis Oy:n hiilitiimiä. Envitecpolis on osa Cool Farm Alliancea, jonka kevätkonferenssiin kirjoittaja osallistui.



6 katselukertaa