Envitecpoliksen johtava asiantuntija Matti Arffman haluaa korostaa artikkelissaan sitä, että biokaasu ei ole automaattisesti kestävää. Kestävyyskriteerit tulee joka tilanteessa täyttää. Keskeisimpänä mainittakoon päästövähenemäkriteeri, joka käytännössä osoitetaan kasvihuonekaasulaskennan avulla.
Lakimuutosten jälkeen biokaasu tuli mukaan liikenteen jakeluvelvoitteen piiriin vuoden 2022 alusta. Muutoksen myötä liikenteeseen jaeltavien polttoaineiden bio-osuutta on voitu täyttää myös biokaasulla. Ehtona kuitenkin on, että biokaasu on tuotettu kestävästi.
Määritelmät ja vaatimukset kestävyydelle tulevat EU:n uusiutuvan energian direktiivistä, tuttavallisemmin REDII-direktiivistä. Käytännössä toiminnanharjoittajan, joka jakelee biokaasua liikennekäyttöön, tulee täyttää direktiivin mukaiset kestävyyskriteerit ja raportoida niistä Energiavirastolle vuosittain. Näin tehden tuotettu biokaasu ja biometaani voidaan laskea uusiutuvaksi energiaksi, mikä mahdollistaa toiminnanharjoittajan liittymisen vapaaehtoisen jakeluvelvoitteen piiriin. Tiivistettynä kestävyyskriteerit tarkoittavat, että tuotettaessa biokaasua tulee raaka-aineiden olla kestäviä eli ne eivät saa olla pois ruuantuotannosta eikä niiden käyttö saa lisätä maatalousmaan tarvetta. Lisäksi biokaasuntuotannosta aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen tulee olla merkittävästi pienemmät kuin fossiilisten vaihtoehtojen.
Biokaasun asiantuntijapalveluita jo 15-vuotta
Yrityksemme Envitecpolis täytti juuri 15 vuotta. Vuosien varrella biokaasuun liittyvistä asiantuntijapalveluista on tullut tukijalkamme. Olemme olleet etuoikeutettuja, kun olemme saaneet olla mukana kymmenissä biokaasun investointiprosesseissa ja myös aktiivisesti kehittämässä toimialaamme. Viime vuosina olemme päässeet aitiopaikalta seuraamaan kestävyyteen liittyvien tarpeiden muotoutumista ja tähän liittyvää keskustelua. Asiakastarpeen kautta olemme pyrkineet tarjoamaan apua ensin kestävyysarviointien ja myöhemmin kestävyysjärjestelmien rakentamisen muodossa.
Erityisen mausteen asiakkaidemme tarpeissa on muodostanut vahva maatalouden biomassojen käyttö biokaasulaitosten syötteenä. Jätteisiin ja tähteisiin pohjautuvat laitokset ovat selkeäpiirteisiä, koska syötteet ovat lähtökohtaisesti nollapäästöisiä. Maataloudesta peräisin olevat syötteet ovat sen sijaan spesiaaleja ja vaativat tarkastelun tekijältä myös maatalouden toimintaympäristön ymmärrystä. Kotieläintiloilla syntyvä lanta on hyvä esimerkki tästä. Biokaasulaitos parantaa lannankäsittelyä ja pienentää lannasta aiheutuvia päästöjä. Palkinnoksi tästä on tarjolla päästöhyvityksiä kestävyystarkastelussa. Maataloudessa syntyviä muita biomassoja ovat esimerkiksi vanhentuneet ja pilaantuneet rehuerät, olki, suojavyöhyke- ja viherlannoitusnurmet sekä laitosta varten korjattavat viljelykierrossa olevat ylijäämänurmet. Mutta milloin kyseessä on säädösten mukaisesti maatalousmaasta peräisin oleva jäte ja tähde, ja milloin taas kyse on maatalouden biomassasta? Tämä on ollut yksi keskeinen tekijä, jota olemme työstäneet yhteistyössä asiakkaidemme ja Energiaviraston kanssa.
Iloksemme olemme huomanneet, että Energiavirasto on erinomainen vastinpari asioiden selvittämisessä. Moni asia on ollut kaikkea muuta kuin selvä puolin ja toisin pöytää, mutta silti jokaiseen kysymykseen on saatu selkeä vastaus ennemmin tai myöhemmin. Viranomainen on halunnut tehdä biokaasuntuotannon näkökulmasta mahdollistavia päätöksiä, kun se vain säädösten puitteissa on ollut mahdollista. Hatunnoston paikka.
Hienoin esimerkki tästä saatiin kesällä 2023, kun Energiavirastolta saatiin tulkinta, että kestävyyskriteerit täyttävä nurmibiomassa voi olla kestävää. Päätöksen myötä myös nurmesta tuotetulla kaasulla voidaan täyttää jakeluvelvoitetta ilman rajoituksia ja verokohtelu vastaa jätteistä ja tähteistä tuotetun kestävän biokaasun kohtelua. Tulkinta ei ollut itsestäänselvyys ja taustatyöstä iso kiitos Energiaviraston lisäksi kuuluu SBB:n sekä MTK:n aktiiviselle toiminnalle.
Biokaasun kestävyyskriteerit tulee täyttää
On kuitenkin syytä vielä alleviivata, että biokaasu ei ole automaattisesti kestävää. Kestävyyskriteerit tulee joka tilanteessa täyttää. Keskeisimpänä mainittakoon päästövähenemäkriteeri, joka käytännössä osoitetaan kasvihuonekaasulaskennan avulla. Biokaasun tuottamisesta aiheutuvia ilmastopäästöjä verrataan vastaavan energiasisällön omaavan fossiilisen polttoaineen päästöihin. Esimerkiksi uusille biokaasulaitoksille asetettu päästövähenemä vaatimus on vähintään 65%. Tällaista päästövähenemään ei saavuteta esimerkiksi nurmisyötteellä, joka on viljelty turvepelloilla. Lisäksi kokonaisuuteen vaikuttaa moni muu yksityiskohta kuten satotaso, logistiikka, koneketjut, laitoksen operointi ja mitoitus, metaanivuodot jne. Koko ketju on oltava hallussa ja mukana tarkastelussa.
Alan toimijoiden kanssa olemme todenneet, että tarve biokaasun kestävyyden osoittamiselle on tullut jäädäkseen, se on uusi kiinteä osa onnistunutta biokaasulaitoksen investointiprosessia. Hyvin tehty kestävyyden arviointi laitoksen suunnitteluvaiheessa on tae, että ikäviä yllätyksiä ei pääse syntymään ja homma vinossa, kun laitos on jo pystyssä.
Tämä artikkeli on julkaistu Biokierto- ja Biokaasu- lehden numerossa 2/2023. Lehti luettavissa tässä linkissä >>>