Vapaaehtoiset vastuullisuusjärjestelmät - mitä ASC-sertifiointi vaatii käytännössä?
- Piia Kattelus-Kilpeläinen
- 29.5.
- 2 min käytetty lukemiseen
Vapaaehtoisten vastuullisuusjärjestelmien merkitys kasvaa nopeasti, erityisesti kansainvälisesti toimiville yrityksille. Asiakkaat ja markkinat edellyttävät yhä useammin kolmannen osapuolen auditoimia järjestelmiä, kuten Sedex SMETA:a tai ISO-standardeja.
-Pelkkä oma vakuutus vastuullisuudesta ei enää riitä – kansainvälisessä toimintaympäristössä tarvitaan ulkopuolista varmennusta ja yhteistä kieltä vastuullisuuden todentamiseen, toteaa Envitecpoliksen johtava asiantuntija Senja Arffman.
Samalla globaalit toimintaympäristöt asettavat uusia vaatimuksia.
-Suomalaisille yrityksille osa vaatimuksista voi tuntua vierailta, mutta globaalissa kentässä ne ovat arkipäivää, Senja sanoo.
ASC-standardi kattaa koko vastuullisuuden kentän
ASC-standardi on yksi vaativimmista vastuullisuusjärjestelmistä globaalisti. Se kattaa ympäristövaikutukset, sosiaalisen vastuun, vastuullisen liiketoiminnan ja hankintaketjut koko toimitusketjun läpi.
Alltech Fennoaqua, Suomen ainoa kalanrehujen valmistaja, lähti sertifiointiin vastatakseen markkinoiden vaatimuksiin. Sertifiointi on usein edellytys myös asiakkaiden omille sertifikaateille.
Sertifiointi on ennen kaikkea todentamista
Prosessi osoittautui laajaksi kokonaisuudeksi: noin 400 indikaattoria, tuhansia sivuja ohjeistuksia ja koko toimitusketjun läpikäynti raaka-aineista sosiaalisiin vaikutuksiin.
Keskeinen haaste ei ollut toimintatapojen muuttaminen, vaan niiden osoittaminen.
-Vaikka tiesimme toimivamme oikein, suurin työ oli siinä, miten pystymme osoittamaan sen auditoijille, kertoo Alltech Fennoaquan toimitusjohtaja Tomi Kantola.
Laajuutensa vuoksi prosessi vaatii koko organisaation osallistumista ja usein myös ulkopuolista tukea.
-Hyvin nopeasti ymmärsimme, että emme pysty tähän yksin – ulkoinen kumppani kannattaa harkita, vaikka resursseja olisi omastakin takaa, paljastaa Kantola.
Vastuullisuus on osa ydintoimintaa
Yksi keskeinen havainto oli, että vastuullisuus ei ollut uusi asia – se oli jo olemassa osana toimintaa. Suurin työ kohdistui dokumentointiin ja toimitusketjun hallintaan, mukaan lukien yhteistyökumppaneiden vastuullisuuden todentaminen.
-Vastuullisuus ei ole irrallinen osa tekemistä – se on keskeinen osa rehukehitystä globaalissa toimintaympäristössä. Lisäksi ala on vahvasti kansainvälinen, ja samat resurssit liikkuvat maailmalla – siksi vastuullisuus on koko ketjun yhteinen kysymys, painottaa puolestaan Alltech Fennoaquan kehityspäällikkö Susanna Airaksinen.
Vastuullisuusjärjestelmät tukevat kilpailukykyä
Vapaaehtoiset vastuullisuusjärjestelmät eivät ole pelkkä velvoite, vaan ne vahvistavat kilpailukykyä ja luottamusta. Keskeistä on rakentaa järjestelmä, joka ei jää irralliseksi dokumentiksi, vaan integroituu osaksi arkea ja liiketoimintaa.
Tässä Tomin ja Susannan vinkit muille:
Älkää pelätkö aloittamista.
Suomalainen toimintaympäristö on hyvä lähtökohta.
Rakenna hyvä datapohja – sama data palvelee monessa.
Hyödynnä prosessissa syntyviä kehitysmahdollisuuksia.
Harkitse ulkoista kumppania.
Tee järjestelmä osaksi arkea, ei erilliseksi dokumentiksi.
Me Envitecpoliksella autamme yrityksiä tekemään vastuullisuudesta näkyvää, todennettavaa ja liiketoimintaa tukevaa.
Katso Senjan, Susannan ja Tomin keskustelu YouTube-kanavaltamme Vastuullisuuden aamukahvit-soittolistalta. Siellä on katsottavissa myös kaikki aikaisemmat aamukahvit.
